Hyvää joulua!

Toivotamme kaikille hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua! Muistakaa levätä ja ottaa aikaa itselle, perheelle, ystäville.

Linkki Sombiziin

Joulun alla on ollut monia kiinnostavia kokouksia ja tapahtumia. Sombiz (www.sombiz.net) on hanke, joka kokoaa yhteen sosiaalisen median osaamiskeskukset Tampereelta, Uudeltamaalta, Hämeestä, Kouvolasta ja Vaasasta, sekä alan yrityksiä. Hienoa, että saadaan lisää yhteistyötä ja yhteisiä kokoontumispaikkoja!

Järkeistämistä tehostamisen sijaan

Kiti Müller kirjoitti hyvin aivojen venymisen rajoista sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS 14.12., sivu D7). Leenamaija on kirjoittanut samasta aiheesta edellisessä Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu -kirjassaan. Todellinen oppiminen edellyttää syventymistä, häiriötöntä aikaa. Kun kiire painaa päälle ja työ keskeytyy jatkuvasti, mistä otetaan aika oppia?

Häiriöttömissä syventymishetkissä ei ole kyse laiskottelusta tai siitä, että aivoja ei käytettäisi - päin vastoin. Syventymisessä aivoja pääsee käyttämään kunnolla.

Ensi hätään voisi ajatella, että sosiaalinen media tuo vain lisää häiriöitä työelämään. Jatkuvat syötteet tietoihin tulleista muutoksista, keskustelupalstat jne. vain lisäävät keskeytyksiä omana työhön. Näin voi käydäkin, jos ei mietitä sosiaalisen median käyttötapoja ja sen todellista tarvetta.

Parhaimmillaan sosiaalisen median ratkaisut helpottavat tiedon ja tietäjien löytymistä ja vähentävät ns. "sähläystä", johon kuluu paljon aikaa joka päivä. Syötteiden ei tarvitse ponnahtaa näyttöön ja pikaviestityksen voi panna taustalle. Kun työ järkevöityy, jää enemmän aikaa myös ajatteluun ja oppimiseen.

Monikielisyys sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on tehokas tapa jakaa ja kerryttää tietoa - mutta millä kielellä? Useimmat meistä kirjoittavat ja lukevat tehokkaimmin omalla äidinkielellään, vaikka englanti olisi miten paljon käytössä töissä. Ja Suomessa englantia osataan ja ollaan valmiita käyttämään vielä ihan eri tavalla kuin vaikka Ranskassa tai Saksassa.

Englanti on monille yrityksille se helpoin yksi yhteinen kieli - mutta asiakkaat eivät välttämättä osaa tai halua sitä käyttää. Asiakaspalaute on yrityksille erittäin tärkeää, samoin avoin innovaatio. Miten paljon siihen vaikuttaa, jos asiakkaat eivät saa viestiä omalla kielellään? Vastaavasti millainen kustannus syntyy siitä, jos asiakkaat saavat viestiä omalla kielellään, ja kaikki se informaatio on sitten saatava yrityksen tuotekehityksen käyttöön?

Globaali maailma on myös monikielinen maailma. Sosiaalisuus on kommunikointia eri kielien ja kulttuurien välillä. Siinäpä paljon uusia bisnesmahdollisuuksia monelle!

Hallitus 2.0

Olimme Leenamaijan kanssa Board Professionalsin (www.boardprofessionals.fi) tilaisuudessa - päteviä naisia yritysten hallituksiin! Puhuimme sosiaalisesta mediasta, ja myös siitä, miten hallitusten on hyvä tuntea sosiaalisen median mahdollisuuksia ja haasteita. Kahdella tavalla: sekä oman hallitustyöskentelyn välineenä että yrityksen toimintatapaa muuttavana sovelluksena.

Hallitustyöskentelyyn löytyy sosiaalista mediaa hyödyntäviä sovelluksia, joita on kuvattu myös kirjassa. Yksi esimerkki niistä on Quartalin CGS. Yhtä tärkeää yritysten hallituksille olisi ymmärtää, millaisia muutoksia, mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalinen media tulee tuomaan yritykselle: niiden omaan toimintatapaan, asiakasrajapintaan, rekrytointiin ja HR:ään, innovointiin ja motivointiin jne.

Tietojen jakamisesta

Yrityksissä on suuri määrä ns. hiljaista tietoa eli tietoa, joka on työntekijöiden päässä ja josta olisi paljon hyötyä, jos se saataisiin muidenkin käyttöön, Puhumattakaan siitä, miten maan hiljaiset saisivat yhtäkkiä äänensä kuuluville.

Sosiaalinen media voi tarjota ratkaisun. Voi olla helpompi kirjoittaa wikiin, jossa saa asiantuntemuksensa näkyviin, kuin puhua kokouksessa.

Customervisionin whitepaperissa käsitellään samaa aihetta toiselta kannalta:

"Products such as enterprise wikis make it possible for groups like marketing, sales, call centers and training to create and share web based content. Content can be in the format of data, text, video, graphics, etc. From a business perspective, a key point is that the quality of the knowledge shared is higher and the cost to produce it is lower."

Nämäkin päteviä argumentteja: tietojen tuottaminen on edullisempaa ja tietojen laatu on parempaa kuin perinteisillä järjestelmillä. Tai voi olla, jos sosiaalinen media otetaan oikealla tavalla käyttöön.

Bloggaamisesta

Viikolla vallitsi flunssaepidemia, joten bloggaaminen jäi niistämisen jalkoihin (hmm. hieman outo analogia, mutta olkoon). Niin mukavaa kuin bloggaaminen onkin, se edellyttää aikaa!

Avoimeen nettiin syntyy jatkuvasti uusia blogeja (kuten tämä blogi), ja niitä kuolee myös jatkuvasti pois. Yritykselle blogi voi olla avoimessa netissä toimiva tai palomuurin sisällä toimiva kommunikointikanava.

Internetiin aukeava blogi voi olla hyvä viestintäkanava. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos yritysblogia käytetään vain markkinointivälineenä, se on syytä mainita - ja samalla kannattaa miettiä, onko blogi silloin paras valinta. Parhaat yritysblogit saavat aikaan todellista keskustelua yrityksen ja sen nykyisten ja mahdollisten asiakkaiden välillä. Esimerkkinä vaikkapa nyt suurissa vaikeuksissa olevan GM:n johtajablogi Fastlane, jossa Bob Lutz kirjoittaa GM:stä ja kyllä, myös sen vaikeuksista.

Yrityksen sisäinen blogi voi olla paikka saada vastauksia kysymyksiin asiantuntijoilta, jotka samalla vähentävät sähköpostiensa määrää huomattavasti. Se voi olla toimitusjohtajan videoblogi, kuten Ciscolla, jossa Suomen toimitusjohtaja tekee viikottain muutaman minuutin mittaisen videon viikon saavutuksista, tavoitteista ja tilanteesta.

Kannattaa muistaa, että ryhmäblogi voi olla parempi kuin henkilökohtainen blogi. Ryhmäblogin ylläpito on helpompaa, koska siihen kirjoittaa useampi henkilö, jolloin päivittäminen stressaa vähemmän.

Outi Lammi kirjoittaa hyvin yritysblogeista, kannattaa käydä lukemassa! Samoin Anja Alasilta - kiitos, jos olimme pystyneet tiivistämään intran blogin tavoitteet ja haasteet!

Työn järkevöittäminen

Tässä taloustilanteessa kustannussäästöt ja työn tehostaminen nousevat taas kerran esiin. Tehostamisen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että yhä vähemmästä ajasta on yritettävä repiä irti yhä enemmän. Sen sijaan työn tekemisen pitäisi olla järkevämpää: tehdään oikeita asioita ja käytetään vähemmän aikaa kaikkia turhauttavaan sähläämiseen.

Socialtextin toimitusjohtaja totesi yhdessä esityksessään, että suuri osa yrityksen tietojärjestelmistä on suunniteltu tukemaan liiketoimintaprosesseja, mutta suurin osa työntekijöiden ajasta kuluu siihen, että he käsittelevät poikkeuksia näistä prosesseista. Asian voi sanoa myös näin: monessa yrityksessä työntekijät sanovat, että varsinaiseen työhön pääsee käyttämään huomattavasti alle puolet työajasta, kun muu aika kuluu tuohon "sähläämiseen". Tietojen hakemiseen, väärien versioiden käsittelemiseen, ihmettelemiseen, keneltä voisi kysyä asioita...

Tässä sosiaalisen median työkaluista voi olla apua jo hyvin pienissäkin ryhmissä. Pannaan projektiraportti wikiin, niin että kaikki sitä käsittelevät työstävät aina samaa ja uusinta versiota. Annetaan asianntuntijalle aikaa pitää blogia, johon hän ohjaa kaikki sähköpostilla tulevat kysymykset. Näin hän ei joudu vastaamaan samaan kysymykseen monta kertaa ja kaikki näkevät, keneltä voi kysyä lisää.

Sosiaalinen media herättää helposti mielikuvia kaikille vapaasta avoimesta keskustelusta. Sen avulla voidaan kuitenkin myös järkevöittää pieniä päivittäisiä tehtäviä ja siten saada työ tehostumaan oikeasti.

Oppiva organisaatio 2.0

Oppiva organisaatio on vuosia ollut monen yrityksen tavoite. Oppiva organisaatiohan on sellainen organisaatio, joka kykenee uusiutumaan jatkuvasti, elää toimintaympäristön muutosten sykkeessä (tai kuten Sari Baldauf sanoi SOL-konferenssissa 10.11. 2008 "lähellä pulssia"), hyödyntää jokaisen jäsenen osaamista ja luo yhdessä uutta. Oppiva organisaatio on monesti jäänyt puheen tasolle. Ei ole ollut välineitä, joilla tiedettäisiin, mitä kukin osaa ja missä päin maailmaa todellisia osaajia on, saatikka, joilla etäällä oelvat ihmiset saadaan oikeasti luomaan yhdessä . Sosiaalinen media tarjoaa nyt nämä välineet hajautuneille organisaatioille. Niistä oppivista organisaatioista, jotka osaavat hyödyntää web 2.0:n mahdollisuudet voidaan kutsua oppiva organisaatio 2.0.:ksi.

Sosiaalisen median rooli osaamisen johtamisessa

Sosiaalinen media, lähinnä virtuaalityötila, on keskeinen osa osaamisen hallintaa ja osaamisen johtamisesta. Virtuaalityötila kuuluu rakennepääomaan eli niihin rakenteisiin, jotka mahdollistavat yksilöiden osaamisen jakamisen ja jalostamisen yhteiseksi organisaation osaamiseksi. Niiden, jotka vastaavat osaamisen johtamisen välineiden, prosessien ja käytänteiden kehittämisestä tulee huomioida myös sosiaalisen median mahdollisuudet ja tuoda yritykseen virtuaalisen työtilan sovellukset. Käytännössä nämä asiat kuuluvat useimmissa yrityksissä HR:lle, joka huolehtii osaamisen johtamisen prosesseista. Rakennepääomaa osana osaamispääomaa on kuvattu kirjassa Otala, Leenamaija: Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu, WSOY, 2008. Kirjan voi tilata tästä linkistä.

Kirjassa Wikimaniaa yrityksiin on esimerkkinä amerikkalainen konsulttitoimisto MITRE, jonka ”puhelinluettelo” sisältää kustakin henkilöstä vakiotietojen ohella tiedot hänen kirjoittamistaan raporteista, projekteista, joissa hän on mukana, yhteisöistä, joihin hän osallistuu ja muuta ammattitaitoa kuvaavaa tietoa. Kirjassa on myös esimerkki Wärtsilän Suomen Huollon ”GCL-workspacesta” eli osaamisen johtamisen tueksi rakennetusta työtilasta. Se sisältää kaikki osaamisen johtamisen työkalut, aikataulut, strategiset osaamisalueet ja niillä tärkeimmät osaamisen hankkimismahdollisuudet sekä kommentointia ja keskustelua varten omat tilansa. Työtila on Suomen Huollon osaamisen hallinnan ydin.

Sosiaalinen media tarjoaa HR:lle mahdollisuuden siirtää yritysten osaamisen johtaminen uudelle uralle. Tämä edellyttää, että HR hankkii itse riittävästi tietoa osatakseen suunnitella ja ohjata työtilan käyttöönottoa sekä järjestää tarvittavaa koulutusta omassa organisaatiossa.

Kriittinen massa

Olin perjantaina tilaisuudessa, jossa keskustelimme eri toimialojen yritysten kanssa mm. sosiaalisen median työvälineistä. Esiin nousi kysymys kriittisestä massasta: paljonko käyttäjiä sosiaalisella medialla on oltava, jotta siitä olisi hyötyä yritykselle?

Omasta mielestäni kyse on sovelluksesta. Esimerkiksi wiki voi olla erittäin hyödyllinen työväline jo muutaman hengen ryhmälle, joka kirjoittaa sen avulla esimerkiksi projektiraportin tai käyttöohjeen. Totta kai jos kirjoittajia on vain kaksi, he voivat lähettää tiedoston sähköpostiliitteenä ja muokata sitä. Silloinkin voi jo käydä niin, että molemmat muokkaavat omaa versiotaan samanaikaisesti, jolloin seuraavalla kerralla molemmat tekevät lisämuokkauksia eri versioihin.

Vastaavasti toisissa sovelluksissa kriittinen massa on suurempi. 10 hengen yrityksessä tuskin kannattaa käyttää paljon aikaa ja rahaa monipuolisen yrityspuhelinluettelon tekemiseksi intranettiin, kun kaikki tuntevat toisensa ja toistensa osaamisalueet muutenkin.

Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole vain isojen yritysten sovellus - pikemminkin päin vastoin. Itse asiassa se, että sosiaalisen median sovellukset ovat edullisia ja keveitä ottaa käyttöön, antaa pienille yrityksille erinomaisia uusia toimintamahdollisuuksia. Erityisesti ne antavat pienille yrityksille tavan integroitua paremmin suurempien asiakkaidensa toimintoihin, koska ne eivät vaadi samanlaisia investointeja kuin perinteiset yritysohjelmistot.

Kokemuksen jakaminen

Tästä linkistä löytyy Stewart Maderin lokakuussa tehty kiinnostava haastattelu, jossa mainitaan mm. pilottiprojektien tärkeys.

Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten hyödyllistä yritykselle on, jos sosiaalisen median jo tuntevat nuoremmat työntekijät opastavat niitä, joille työvälineet eivät ole vielä tuttuja. Samalla nuoremmat työntekijät saavat kokeneemmilta työntekijöiltä oppia organisaatiosta ja sen toiminnasta. Tämä kaksisuuntainen mentorointi hyödyttää molempia.

Kuka päättää sosiaalisen median käyttöönotosta yrityksessä?

Kirjaa varten tekemissämme haastatteluissa nousi usein esiin kysymys: kenen yrityksessä pitäisi päättää sosiaalisen median käyttöönotosta? Monestihan se otetaan käyttöön ns. ruohonjuuritasolla, kun sosiaalista mediaa jo tuntevat ihmiset tuovat sen omaan ryhmäänsä. Johto ei usein edes tiedä, mitä sosiaalisen median välineitä yrityksessä käytetään. Tämä bottom-up -tapa on ihan hyvä - varsinkin, jos sosiaalinen media leviää muiden käyttöön, kun siitä huomataan olevan hyötyä. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa tapa.

Päätös sosiaalisen median käyttöönotosta on kuin aikoinaan päätös tietotekniikan käyttöönotosta. Ylin johto teki päätöksen siitä, että yrityksessä siirrytään tietotekniikan aikaan. Johto opetteli miettimään, millaisia muutoksia yritysten toiminnassa tapahtuu, hankki tietoa, opetteli asioita itse ja vastasi siitä, että henkilöstön koulutus toteutettiin tietyssä aikataulussa ja että tietotekniikka otettiin hallitusti käyttöön.

Nyt johdon pitäisi samalla tavalla päättää sosiaalisen median tarpeiden analysoinnista ja työvälineiden käyttöönotosta. Samoin johdon pitäisi vastata niihin liittyvästä yrityksen politiikasta ja ohjeistuksesta, resursoida hankkeet ja varmistaa, että henkilöstö saa tarvittavan opastuksen. Sosiaalinen media on samalla tavalla strateginen päätös kuin IT aikanaan, sillä sosiaalisen median käyttöönotto tarkoittaa myös kulttuurin muutosta yhteistyön ja osallistumisen suuntaan.

Ei johto tietenkään itse hoida henkilöstön koulutusta, systeemien valintaa ym, vaan vastaa, että nämä asiat tehdään koko yrityksen kannalta järkevällä tavalla. Asiantuntijat toteuttavat sitten tekniikan, koulutuksen ja käytännön toteutuksen.

Toteutuksessa on mukana yleensä tietotekniikka-, viestintä- ja henkilöstöosasto sekä se yksikkö, jonka osaamisalueeseen tai toimintaan kukin sosiaalisen median sovellus kohdistuu. Yksittäisten hankkeiden vastuun pitää olla linjajohdossa eli siellä, mihin toimintaan sovelluksella halutaan vaikuttaa tai mitä halutaan parantaa.

Lopuksi: sosiaalisen median ratkaisut ovat keveitä eivätkä vaadi pitkää ja kallista suunnittelua ja toteutusta. Jotta niistä olisi hyötyä, on kuitenkin määritettävä tarve. Mitä asioita sosiaalinen media parantaa? Miksi se otetaan käyttöön, mitä hyötyjä siitä on? Mitä sen käyttöönotto edellyttää organissatoilta ja sen toimintatavoilta? Muuten siitä tulee vain yksi työvälinekokeilu muiden joukossa ja sen todelliset hyödyt jäävät saamatta.

Nettikokoukset

Eilen oli kirjamme julkistustilaisuus, jonka kustantajamme WSOYPro piti ensimmäisen kerran nettitilaisuutena. Kiitos kaikille osallistujille hyvästä keskustelusta ja kustantajalle tilaisuuden järjestämisestä!

Useammalta osallistujalta tuli kommentteja myös siitä, miten nettitilaisuus säästi aikaa, kun ei kesken päivän tarvinnut käyttää aikaa paikasta toiseen siirtymiseen. Täsmälleen. Myös puhujan kannalta netti on tehokas väline, kun esityksen voi pitää omasta työhuoneesta eri puolilla oleville kuulijoille. Jos esitys lisäksi tallennetaan, sitä voi käydä katsomassa milloin tahansa myöhemminkin. Ei ihme, että videon määrä netissä kasvaa kovasti. Eikä vain YouTuben, vaan myös yritysten sisäisten videoiden.

Toki kasvokkain kokoontumisia tarvitaan edelleen, eivät virtuaaliset kokouksen niitä kokonaan syrjäytä. Oikein käytettyinä ne järkevöittävät ajankäyttöä. Ja vähentävät ympäristökuormitusta. Yksi artikkeli aiheesta on TMC:n Green Technologyssa, http://green.tmcnet.com/topics/green/articles/22699-webcasting-helps-companies-save-money-be-green.htm.

Miksi teimme tämän kirjan?

Sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon, mutta yrityksissä se on monille vielä melko vieras käsite. Se on myös ollut painottunut netin kuluttajasovelluksiin, mutta itse asiassa se tarjoaa erittäin paljon mahdollisuuksia tietotyön ja osaamisen johtamiseen entistä tehokkaammin. Se myös sopii kaikenkokoisille yrityksille. Halusimme nimenomaan käsitellä sosiaalista mediaa tästä tiedon ja osaamisen hallinnan näkökulmasta.

Erityisesti yritysjohdon olisi hyvä ymmärtää sosiaalisen median mahdollisuudet ja edut, myös muissa kuin IT-yrityksissä. Sosiaalisesta mediasta voi olla hyötyä kaikille yrityksille ja organisaatioille. Mutta niitä, jotka valtaosassa yrityksiä vielä päättävät asioista, ei pidä pelästyttää nörttien hypetyskielellä. Tavoitteenamme oli kirjoittaa uusista mahdollisuuksista "maallikkokielellä" yritysjohdolle ja asiantuntijoille, jotka palkkaavat nettisukupolven edustajia, mutta jotka eivät itse ole syntyneet tietokone jatkeenaan - niin kuin emme mekään.

Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää yrityksissä

Sosiaalinen median on väline, joka mahdollistaa ja tukee uudenlaista toimintatapaa. Tekniikkaa on käytetty jo pitkään teollisen tuotannon tehostamisessa esimerkiksi automaation ja prosessien hallinnan kautta. Tietotyö ja osaaminen ovat sen sijaan olleet edelleen hyvin yksilösidonnaisia asioita, joita ei ole osattu hyödyntää moneen kertaan ja monessa paikassa. Tietotyön ja osaamisen tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja siihen uusia työvälineitä, joita sosiaalinen media tarjoaa.

Yrityksen sisällä sosiaalinen media on virtuaalinen työtila, jossa ihmiset voivat jakaa tietoa, tuottaa sitä yhdessä, innovoida, löytää asiantuntemusta ja päästä käsiksi hiljaiseen tietoon tehokkaasti. Lisäksi se antaa mahdollisuuden muuttaa yrityksen kulttuuria ja insentiivejä niin, että ne tukevat entistä paremmin yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Koska ratkaisut ovat kevyitä, niillä voidaan myös tehdä kokeiluja ilman suuria investointeja.

Sosiaalinen media sopii monenlaiseen tiedon ja osaamisen hallintaan. Sen avulla tiedetään, mitä osaamista yrityksessä on ja kuka mitäkin osaa. Asiantuntijat voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa osaamistaan. Koko henkilöstö voi osallistua uusien innovaatioiden tuottamiseen ja yhteisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tärkeää on myös tehostaa yhteisen tiedon luomista. Enää ei tarvitse lähettää sähköpostilla liitetiedostoja, vaan projektiraportit ja muistiot voidaan työstää yhdessä paikassa. Tämä säästää aikaa ja virheitä, kun kaikki työstävät samaa versiota. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä sosiaalisen median eri käyttötavoista.

Wikimaniaa yrityksiin - yritys 2.0 tuottamaan
Sisällysluettelo

1. Sosiaalinen tilaus sosiaaliselle medialle ja uudelle toimintatavalle
1.1. Työn uudenlaiset yhteistyön tarpeet
1.2. Sosiaalisen median mahdollisuudet yritysten sisällä
1.3. Uutta toimintatapaa harkitsevalle
2. Sosiaalisen median työvälineet yrityksessä – Yritys 2.0
2.1. Keskeisimmät sosiaalisen median työvälineet
2.2. Virtuaalinen työtila
2.3. Yritys 2.0
3. Esimerkkejä uudesta toimintatavasta
3.1. Sosiaalisen median käyttötarkoituksia yrityksessä
3.2. Esimerkkejä sisäisistä sovelluksista
3.3. Esimerkkejä ulkoisista sovelluksista
3.4. Esteitä toimintatavan muutoksille
4. Sosiaalisen median käyttöönoton suunnitelma
4.1. Tarkoitus, tavoitteet ja mittarit
4.2. Työkalujen valinta.
4.3. Sisällön kuvaus ja rajaaminen, siemensisältö
4.4. Pilotointi
4.5. Tietoturva
4.6. Tärkeää sosiaalisen median käyttöönoton suunnittelussa
5. Sosiaalisen median/virtuaalisen työtilan käyttöönotto
5.1. Roolit ja vastuut
5.2. Tiedotus ja koulutus
5.3. Ohjeistus ja pelisäännöt
5.4. Tukihenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen
5.5. Edellytysten varmistaminen
5.6. Osaksi työtä
5.7. Tärkeää sosiaalisen median työkalujen käyttöönotossa
6. Työskentely virtuaalisessa työtilassa ja sen johtaminen
6.1. Työskentely virtuaalisessa työtilassa
6.2. Virtuaalisessa työtilassa työskentelyn johtaminen
6.3. Tärkeää työskenneltäessä virtuaalissa työtilassa
7. Tulosten mittaaminen ja arviointi
7.1. Käyttöönottoon liittyvät tulokset ja niiden mittaaminen
7.2. Käyttötulokset ja niiden mittaaminen
7.3. Vaikuttavuustulokset ja niiden mittaaminen
7.4. Muita tuloksia
7.5. Kuka arvioi tuloksia ja hyödyllisyyttä?
8. Virtuaalisuus - yhteisöllisyyden 3. ulottuvuus
8.1. Virtuaalinen läsnäolo, etäläsnäolo
8.2. Virtualisoituvat organisaatiorakenteet
8.3. Johtajuus 2.0/3.0
Liitteet