Uusi blogi

Tämän blogin päivittäminen on päättynyt. Olen avannut uuden blogin, Dialogistin, jossa jatkan B2B-maailman sosiaalisen median käsittelyä ja erityisesti kokemusten ja linkkien jakamista. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan!

Sosiaalisen median monet käyttötavat

Kiitoksia Tuulille kommentista edelliseen kirjoitukseeni ja kysymykseen kriittisestä massasta. Tässä ensin tiivistetty vastaus - pitempi löytyy kommenteista: omasta mielestäni ei ole yhtä kriittistä massaa sosiaalisen median toimivuudelle, vaan se määräytyy käyttötavasta. Pienikin projektiryhmä voi hyödyntää esim. wikiä tehokkaasti vaikka projektiraportin kirjoittamiseen. Pienet yritykset hyötyvät sosiaalisesta mediasta paljon myös siksi, että itse työvälineet ovat edullisia ja yritykset voivat näin kokeilla erilaisia käyttötapoja. Tärkeintä on, että sosiaalisen median käytölle on tarve, sen käyttö opetetaan niille, jotka sitä eivät tunne, eikä oleteta kaikkien tuottavan sisältöä kaiken nykyisen työn päälle.

Olen käynyt viime aikoina puhumassa sosiaalisen median käyttötavoista mm. innovoinnissa ja markkinoinnissa. Lohjalla Laurean tilaisuudessa mukana olivat myös mm. Koivulan Kartano, joka esitteli tulevaa nettiyhteisöään. Paitsi että kartano on todella kaunis, oli hienoa nähdä innovatiivinen tapa tehdä paikkaa ja siellä toimivia käsityöläisiä tunnetuksi. Yhteisöt antavat Koivulan Kartanon kaltaisille yrityksille aivan uuden tavan kertoa itsestään ja osallistua yhteisöihin.

Toisen hyvän esimerkin kuvasi Musiikkimedian Kimmo Pekari, joka näytti, miten heidän kahden hengen yrityksensä tekee käytännössä kaiken sosiaalisen median työvälineillä. Selkeistä käyttötarpeista muodostuu erilaisia sosiaalisen median käyttötapoja, jotka järkeistävät työtä.

Arkiähkystä

Flunssa poisti helmikuussa tehokkaasti kaiken sosiaalisuuden, joten bloggaaminenkin jäi vähiin. Toipuessa oli kuitenkin aikaa lukea, mm. Jussi T. Kosken mainio Arkiähky-kirja. Pani miettimään, kuinka paljon aikaa kuluu hoitaessa erilaisia päivittäisiä asioita, jotka yritykset ovat tehokkaasti ulkoistaneet asiakkaille. Joskus itsepalvelu on ihan mukavaa ja tehokasta, mutta välillä alkaa tuntua, että meidät on kaikessa hiljaisuudessa saatu hoitamaan asiat itse - ja kuitenkin maksamaan entistä enemmän ns. palvelusta.

Miten paljon sosiaalinen media voisi auttaa arkiähkyn vähentämisessä Vai lisääkö se sitä? No, triviaali kysymys: ihan kuin kaikessa muussakin tietotekniikassa, hyvin suunniteltu sosiaalisen median ratkaisu voi vähentää arkiähkyä, huonosti suunniteltu lisää sitä entisestään.

Tarvelähtöinen sosiaalinen media

Luin juuri Scott Schnaarsin kirjoituksen viime joulukuulta siitä, miten yritysten pitää rakentaa sosiaalisen meddian käyttöönotto todellisen tarpeen ympärille. Totta, totta vieköön! Schnaars kirjoittaa, miten tarpeen on oltava riittävän konkreettinen. Jos sosiaalinen media otetaan käyttöön "yhteistyön tekemiseksi", se on sama kuin sanottaisiin, että faksi otetaan käyttöön asiakirjojen faksaamiseksi tai tekstinkäsittely sanojen käsittelemiseksi.

Sosiaalinen media ON sosiaalista, joten totta kai sillä tehdään yhteistyötä, kommunikoidaan tai jaetaan tietoja. (Collaborate-sanaa on tässä yhteydessä hankala kääntää yhdellä sanalla.) Siksi pitääkin ajatella vähän tarkemmin, mitä halutaan tehdä. Vähentää sähköpostiliitteiden määrää? Nopeuttaa yhteisesti kirjoitettavien raporttien valmistumista? Schnaarsilla on hyvä esimerkki siitä, miten tarve kuvataan riittävän tarkasti, jolloin siihen voidaan myös antaa ratkaisu sosiaalisen median avulla. Kannattaa lukea!

Pois siiloista

Viimeaikaisissa keskusteluissa on monesti tullut esiin yksi Piilaakson ominaisuus, joka olisi mukava Suomessakin. Se ei ole säätila - talvi on ihan mukava juttu - vaan avoimuus ideoiden kehittämisessä ja siirtämisessä eteenpäin, jos itse ei enää tuo lisäarvoa. ArcticStartup, erinomainen blogi pohjoisen alueen startupeista, kertoo esim. Ruotsissa pidetystä 24hbc:stä, jossa todella innovoitiin yhdessä. Erinomaista. Olen samaa mieltä Ville Vesterisen kanssa; näitä tarvitaan lisää. Hienoa, että Helsingissä on Slush. Osoittaa, että suomalainen marraskuukin voi olla ihan hyvä juttu!

Ketterä johtaminen

Olin kuuntelemassa Sitran yliasiamies Mikko Kososen erinomaista esitystä strategisesta ketteryydestä. Kirjassaan Nopea strategia hän käsittelee Yves Dozin kanssa sitä, miksi yritysten on pystyttävä olemaan samanaikaisesti strategisia ja ketteriä, ja miten se onnistuu.
Strateginen ketteryys edellyttää mm. erilaisten ajattelutapojen tuomista yhteen, uuden kokeilemista ja tiimejä vahvojen johtajien sijaan. Perinteisesti johtajiksi valitut alfatyypin käskyttävät suuret egot eivät tällöin ole parhaita valintoja. Strateginen ketteryys edellyttää erilaista johtajuutta, jollaista peräänkuuluttaa myös mm. Gary Hamel.
Sosiaalisen median työvälineet sopivat strategiseen ketteryyteen luontevasti; ne antavat ketterän tavan toimia, mutta antavat samalla mahdollisuudet strategisuuteen, kun tiedot löytyvät ja rakentuvat. Suunniteltu käyttöönotto ja pilotointi on tietysti edelleen tarpeen.

Miten talouskriisi vaikuttaa sosiaaliseen mediaan?

Lomalta on palattu; pitkän loman aikana oli aikaa lukea ja tuulettaa ajatuksia, mutta siihen palaan myöhemmin.

Olin tiistaina Tampereella ICT-Werstaalla puhumassa sosiaalisesta mediasta. Tilaisuudessa oli myös hyvä paneeli, jossa sekä ratkaisujen ostajat ja käyttäjät että toimittajat kertoivat kokemuksistaan. Todella mielenkiintoista oli kuulla Glastonin Kimmo Kukkoselta, että itse asiassa talouskriisi on saanut joitakin yrityksiä hankkimaan sosiaalisen median ratkaisuja, koska niillä voidaan osoittaa säästöjä. Eli: vaikka monesti ajatellaan, että kriisin aikana ei uskalleta aloittaa mitään uutta, säästöjen osoittaminen ainakin vähentää riskinottopelkoa. Ehkä tästä alkaakin Suomen Yritys 2.0:n todellinen kasvu!

Paneelissa oli myös Gemilon Katri Lietsala, joka kirjoittaa omassa blogissaan samasta aiheesta, ja muitakin mietteitä.